Vihdoinkin sain kyhättyä tän blogin kasaan. ei täälä olla kun vasta muutama viikko kohta oltu. :D Nyt ollaan siis mpigissä oltu viikko, vielä melkein neljä jäljellä. Sitten olisi viikon loma ja siirtyminen Masakaan ja sieltä sitten Kampalaan. Harjottelu alkoi maanantaina, oltiin ensimmäiset pari päivää osastoilla kiertämässä ja ihmettelemässä ja sitten lääkärin vastaanotolla kuuntelemassa kun ihmisillä todettiin malariaa, malariaa, malariaa ja malariaa. Ei vaan oli sielä muitakin ongelmia mutta nyt alkaa tajuamaan kuinka ongelma malaria täälä todellisuudessa on. Vetää pienet lapset ja etenkin HIV potilaat todella huonoon kuntoon, varsinkin jos hoitoon ei olla hakeuduttu tarpeeksi ajoissa.
Tänään pääsin ensimmäistä kertaa synnytysosastolle, aamu vain alkoi todella huonosti sillä ensimmäinen lapsi jonka syntymä nähtiin syntyi kuolleena. Kätilön puheesta sai selville että synnytyksessä on joku ongelma mutta vasta kun vauva syntyi tajuttiin että ongelmana oli se että vauva oli ollut kuolleena jo jonkin aikaa, väkisinhän siinä tulee tippa linssiin ja oli pakko lähteä pois salista.
Päivää kuitenkin piristi hieman se että päästiin todistamaan ja avustamaan terveen 3,5 kiloisen tyttövauvan syntymä. Hoidollisesta näkökulmasta kuitenkin täälä on paljon epäkohtia esimerkiksi synnytyksissä että äidin tukena ei juurikaan olla, minkäänlaista kivunlievitystä ei saa synnytyksessä ellei mene keisarinleikkauksella, äidit tuo itse hoitajille synnytyksiin tarvittavia välineitä esim. hanskat, pumpulit joilla putsataan, liinat ja rätit ja mahdolliset tikkausvälineetkin täytyy hankkia itse jos synnytyksen jälkeen tikkausta tarvitaan. Myöskään siis äiti jonka lapsi syntyi kuolleena ei saanut minkäänlaista kriisiapua. Mutta täytyy antaa respectiä näille äideille siitä että ilman kivunlievitystä he eivät huuda tai valita kipua, vaikka naamasta näkee että kipu on sietämätöntä. synnytyksen jälkeen he nousevat itse sängystä ylös ja kävelevät osastolle. Kulttuuri erot hoitotyössä on järjettömän suuria suomeen nähden. Tuskin ymmärrän kaikkea vielä silloinkaan kun tulen takaisin suomeen. Mutta kirjottelen niistä sitten lisää kunhan tämä harjoittelu lähtee kunnolla käyntiin.
Voi olla että illalla tulee vielä kutsu avustamaan synnytyksissä, kun ne saattaa soittaa meille jopa yöllä että tulkaa tänne. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti